sunnuntai 14. syyskuuta 2008

Siena sateella

Sataa.
On satanut perjantai-iltapäivästä lähtien. Suunnitelmat rantaloman viettämisestä sai siis unohtaa. Tuntui muutenkin kuin jokin kohtalonoikku olisi todella yrittänyt estää pääsyni meren ääreen. Suorat bussit Sienasta rannikolle lopettivat liikennöinnin viime viikolla ja lisäksi perjantaina alkoi rautatietyöntekijöiden lakko, joten junalla ei päässyt Sienasta minnekään.
Lauantaiaamuna sää näytti selkiintyvän, joten lähdin lenkille. Puolimatkassa alkoi kuitenkin sataa niin rankasti, että uima-altaaseen hyppäämälläkin olisin selvinnyt kuivempana takaisin kotiin. Mutta ainakin kadut olivat mukavan tyhjät ja ilma raikasta.
Kaupunki muuttaa luonnettaan sateella. Aivan kuin se pidättäisi hengitystään ja pysyisi täysin liikkumatta, jotta se ehkä tällä tavalla kastuisi vähän vähemmän. Varsinkin keskusaukio il Campo on outoa nähdä täysin autiona keskellä päivää.

Muuten la fine settimana on kulunut netin ääressä asuntoilmoituksia koluten. Kaksi sivustoa on ylitse muiden: affittistudenti.it ja easystanza.it. Huoneen etsiminen Milanosta on hieman työlästä, sillä vaikka ilmoituksia onkin runsaasti, asunnot ovat hyvin erihintaisia. Lisäksi joissakin vuokraan kuuluvat vesi, sähkö, kaasu ja netti, joissakin näistä vain osa, mutta useimmissa hintaan ei ole sisällytetty valmiiksi mitään. On siis hankala päätellä asumisen keskikustannuksia, kun vielä sijaintikin vaikuttaa Milanon kokoisessa kaupungissa valtavasti. Olen kuitenkin onnistunut sopimaan näytöistä ja hoitamaan jopa kokonaisia puheluita in italiano. Ensi sunnuntaina lähden siis päiväksi Milanoon ja koetan juosta läpi mahdollisimman monta vaihtoehtoa.

Kävin katsomassa italialaisen elokuvan sikäläisessä teatterissa saksalaisen kämppikseni kanssa. Il giorno perfetto oli synkähkö draama yhdestä vuorokaudesta, jonka aikana monen ihmisen kohtalot kietoutuvat yhteen kummallisilla tavoilla. Osa dialogista meni täysin ohi, mutta pääpiirteittäin pysyin jopa kärryillä. Se oli mukavaa huomata. Kotimatkalla alkoi sataa kaatamalla. Silti kävimme ostamassa valtavat jäätelötötteröt ja söimme ne nauraen sateessa.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

hei tosi kiva kuulla miten sulla on mennyt siellä!! täällä porukalla luettiin sun kuulumisia. harriaino ja nikkelaura lähettää kauheasti terkkuja!! tsemppiä!!

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa lukea tekstejäsi. Suorastaan ylpeyttä tihkun, niin on sujuvasti ja kiehtovasti kirjoitettu. Taisin jäädä koukkuun...

Iskä

Annamaija kirjoitti...

Siellä siis suhtaudutaan eritavalla sateeseen kuin täällä :) Itse hämmästyin sitä kuinka nämä ihmiset täällä sivuuttavat sellaisen pikkuseikan kuin vesisateen aivan tyysti. Kukaan ei kävele kumarassa ja pidennä askelta sateen alkaessa. Ainoa minkä he tekevät on hupun nostaminen päähän :)

Hyvää jatkoa sinne!